Kotitekoinen ruoka on ravintoarvoiltaan ylivoimaista
Nyrkkisääntönä ravinto on sitä laadukkaampaa, mitä värikkäämpi annos on ja mitä tunnistettavampia raaka-aineita siinä on.
Kotona laitetulla ruoalla voi parhaiten vaikuttaa ravintoaineiden saamiseen. Kotiruoassa ravintorikasta on suosia monipuolisesti sesongissa olevia kasvikunnan tuotteita, proteiinipitoisia raaka-aineita, täysjyviä ja laadukkaita rasvoja kuten oliiviöljyä. Laittamalla ruokaa itse saa rahalleen omien mieltymysten mukaista, tasapainoista ravintoa.
Ravintoloiden kannustin ei ole tarjoilla tasapainoista ateriaa, vaan maistuva ja reilun kokoinen annos, joka saa asiakkaan palaamaan. Ravintolaruoassa on usein huonolaatuisia rasvoja, liikaa suolaa, tarpeetonta sokeria ja vähän kasviksia. Ravintolaruoan ravintoarvot ovat harvoin edes nähtävillä, joten keskitymme ennen kaikkea ruoan makuun.
Einesten ravintotasapaino on kotiruokaan ja ravintolaruokaan nähden heikoin. Einesvalmistajien kannustin on tehdä hyvin säilyviä tuotteita mieluiten edullisista raaka-aineista, jotka kuitenkin maistuvat. Eineksissä on liian vähän proteiinia, vähäisesti hivenaineita, paljon suolaa, sokeria, säilöntä- ja lisäaineita sekä hyvin vähän kasviksia.
Prosessoidut ruoat eli ruokakauppojen einekset ja muut ruokavalmisteet ovat varsin tunnistamattomia alkuperäisistä raaka-aineistaan. Mitä pidemmälle tuotteita on prosessoitu, sitä enemmän niissä on säilöntäaineita, lisäaineita, sokeria ja suolaa. Samalla sitä vähemmän niissä on ravintoaineita ja kuituja. Ravintomme on sitä tasapainoisempaa, mitä vähemmän syömme prosessoituja ruokia.
Ruoan preppailu on tehokkain tapa syödä säännöllisesti kotiruokaa
Ravinto on tärkeimpiä valintoja hyvinvoinnin eteen, ja ruoan preppaus on tehokkain tapa syödä ravitsevaa ruokaa. Preppaus on siis merkittävä elämäntapa hyvinvointinsa eteen. Preppailu on tyypillisempää tavoiteorientoituneille urheilijoille, mutta se on näppärä tapa tehdä kotiruokaa sinkuista suurperheisiin. Kotiin voi tulla nälkäisenä lämmittämään kiireettömämpänä ajankohtana valmistettua ruokaa.
Isoja satseja kerralla: Ruoan valmistaminen isommissa satseissa on tehokasta. Määrän skaalaamisessa helpottaa esimerkiksi pannulla paistamisen sijaan kypsentäminen uunipellillä tai air fryerissa. Monet reseptit voi moninkertaistaa prepatakseen kerralla enemmän tai keksiä keinoja tehdä lempiruokiaan näppärästi isommalla skaalalla.
Ruoanlaittoa harvemmin: Ruoan preppaamisella 2–3 ruoanlaittokertaa viikossa voi riittää kattamaan lämpimien aterioiden tarpeen syömättä muuta kuin kotiruokaa. Suuremmassa perheessä apukädet pilkkomiseen voivat tulla tarpeeseen.
Suunnitelmallisuus kantaa pitkälle: Ruoanlaittoa ja kaupassa käyntiä kannattaa suunnitella ennen kuin on jo nälkäinen. Nälkäisenä ruoan aiempi preppaus tulee arvoonsa, kun jääkaapissa tai pakastimessa on aiemmin tehtyä ruokaa jäljellä, sen sijaan että aina aloittaisi tyhjästä valmistaen kerta-annoksia.
Säilyvyys: Valmistettu ruoka säilyy hyvin suljetuissa lasipurkeissa jääkaapissa tai pakasterasioissa pakastimessa. Voit esimerkiksi valmistaa proteiinipitoista kastiketta isomman määrän, ja myöhemmän keittää kylkeen vain tuoreen lisäkkeen kuten pastan. Salaattia on tehokkaampaa pilkkoa kerralla isompi määrä lasiastiaan, josta saa seuraavien päivien mittaa otettua helposti lisäkesalaatin annoksen kylkeen.
Tuemme hyvinvointia edistävien tapojen juurruttamisessa
Tuemme asiakkaiden hyvinvointia suunnittelemalla parempia tapoja elämän rajoitteiden ja voimavarojen puitteissa. Pyrimme löytämään keinot ravitsevamman ruoan saantiin esimerkiksi löytämällä sinulle sopivat tavat ottaa ruoan preppailu osaksi elämääsi. Lisää hyvinvointia tukevista palveluistamme voit lukea täältä >>